17.05.2007

Nyt olhan nöyrälä mielelä kotona. Takana on semmonen reisu työkaverin mettäkämpälä, josa oli valokuvvaaminen kieletty. Sielä met kaverien kansa nautiskelthin huumaavia juomia ja parannethin maalimaa pitkäle yöhön. Joku väsy aikasemmin ja joku myöhemmin. Reisu ittessään on sinänsä sivuseikka, mutta tänhän, kämpältä pois ajellesa panin merkile tuon tämänhetkisen riistaelukoitten määrän. Koppeloita lähti ojanpientareilta tämän tästä, ku matka eteni. Jäneksiä näky tuhoton määrä pitkin matkaa. Kuka niistä istu keskelä tietä ja kuka sitte ojanpientareela, mutta palijon niitä oli sen mettätien varresa, mitä myöten mie ajelin kottiin. Jos ei se helevetin rutto saavuta tänä syksynäkhän tätä mejän perrää, niin mie toivotan kyllä kaikki kokheisiin tulijat tervetulleiksi tänne. Täälä on koirala, mitä ajjaa. Eppäilyttää vaan tuo jänesten iso määrä. Jos tauti on tullakseen, niin se tappaa kyllä koko kannan yhettömmiin. Toivothan parasta, mutta peläthän pahinta. Kuvia ei täsä kirijotuksesa ole, ku.........niitä ei vaan ole. Huomena menhän Oulhun erämessuile jokatappauksesa.