19.05.2007

Eilen käythin messuila ja nyt site vihonviimen ostettiin se Pointteri 2008. Saivat pirut ylipuhuttua! Sielä oli palijon nähtävää ja olis ollu yhtä palijon ostettavvaaki, mutta hermo piti kuiten loppujenlopuksi, ku rahat alako käyvä vähhiin. Nyt oli SAJ:n kopila kuiten telekkari, josta saatto seurata ajokoiran ajoa, niin syksylä ku talavelaki. Alakaa vissiin kehittyyn tämä järjestön hommaki pikkuhilijaa. Saksanpaimenkoiran rekisteröinnit alakaa olleen kohta samoisa lukemisa ajokoiran kansa. Häätys herätä pikkuhilijaa tästä Ruususen unesta. Oulusa oli jo havaittavisa terveitä merkkejä. Sielä karvanaamaset isännät houkutteli nuoria kattelhen ja kuuntelhen sitä parasta, mitä tämä harrastus tarjuaa, elikkä jäneksenajoa. Asenne oli justhinsa se, mikä häätyy ollakki, ku hajetaan uusia harrastajia tähän lajjiin. Oulun erämessuista häätyy ottaa esimerkkiä koko Suomesa, eikä vaan tuuvittautua siihen uskoon, että kyllä aika tavaran kaupittee. Nyt olhan oikiala tielä. Saatas vaan net koirat vielä messuile näytile. Katteus pois ja ite harrastus kunniaan!

17.05.2007

Nyt olhan nöyrälä mielelä kotona. Takana on semmonen reisu työkaverin mettäkämpälä, josa oli valokuvvaaminen kieletty. Sielä met kaverien kansa nautiskelthin huumaavia juomia ja parannethin maalimaa pitkäle yöhön. Joku väsy aikasemmin ja joku myöhemmin. Reisu ittessään on sinänsä sivuseikka, mutta tänhän, kämpältä pois ajellesa panin merkile tuon tämänhetkisen riistaelukoitten määrän. Koppeloita lähti ojanpientareilta tämän tästä, ku matka eteni. Jäneksiä näky tuhoton määrä pitkin matkaa. Kuka niistä istu keskelä tietä ja kuka sitte ojanpientareela, mutta palijon niitä oli sen mettätien varresa, mitä myöten mie ajelin kottiin. Jos ei se helevetin rutto saavuta tänä syksynäkhän tätä mejän perrää, niin mie toivotan kyllä kaikki kokheisiin tulijat tervetulleiksi tänne. Täälä on koirala, mitä ajjaa. Eppäilyttää vaan tuo jänesten iso määrä. Jos tauti on tullakseen, niin se tappaa kyllä koko kannan yhettömmiin. Toivothan parasta, mutta peläthän pahinta. Kuvia ei täsä kirijotuksesa ole, ku.........niitä ei vaan ole. Huomena menhän Oulhun erämessuile jokatappauksesa.

13.05.2007

Noniin. Tämä alakaa olleen tuttu näky tien päälä. Viime torstaina ampumaratalta tullesa törttöili tämmönen ylivuotinen, äitinsä hylykäämä vasikka moottoritielä. Ensinä se jäi auton etteen toljottamhan ku pysähyin n. viijen metrin päähän siitä. En ihan kerinny saaha puhelinta kuvvauskunthon, ku se hoksas lähtiä. Sinne painu kohti mererrantaa kovvaa kyytiä.








Sari käytti eilen Saagaa ja Hiisiä näyttelysä Oulusa. Sielä meni ihan hyvin, vaikka Hiisi on vielä kokematon ja Saaga oli tuomarin mukhan syötetty vähän "ylikunthon". Häätyy "mätisäkkiä" ruveta laukottaan, että läski muuttus lihaksi. Hiiesä ei oikhen ollu mithän moittimista. Saa nähä sitte minkälaiseksi kehittyy vanahempana, vaikka ei kai se tuosta juuri muutu. Korkeutta häätys tulla vähän lissää. Tuosa viereisesä se istuu leuhkana "piippu" suusa kilipailun jäläkhin kotisohovala. Se on Äitienpäivä, joten kaikile Äiteile Onnentoivotukset! Häätyyki lähtiä viemään ruusu hautausmaale.

02.05.2007

Niin se aika mennä vilahtaa. Meni pääsiäinen ja Vappuki on jo onnellisesti takana. Hiisi on kasvanu jo alamittaan asti (n. 52cm). Hittaasti se tyttö kasuaa, mutta jospa siittä tulis sitte tiukempi ja kestävämpi kampe. Ääntä se on reenannu ahkerasti nävöltä Saagan peräsä pihala ja häätyy sanua, että jos se jäneksen peräsä laulaapi yhtä mukavasti, niin eipä huono ensinkhän. No toivosa on hyvä ellää. Niihän se totes se lapamatoki, joka eli Toivosa. Paihneet on kasonnu kaikila koirila melekhin sietämättömiksi. Pihala käyvhän välilä varsin raivosia takkaa-ajoja ja siinä on kukin vuorollaan takkaa-ajettuna. Isännäle kävi "pikkumoka" täsä vasta ku tuli yötuurista kotia. Aukasin portin ja ajon auton katokseen ja tietenki se helevetin portti jäi auki. No, emäntä oli antamasa koirile apetta ku tulin sisäle ja sitte se päästi tyttäret ulos ja net perkelhet menivä siitä portista urku auki ja eiku kylile käsin. No sen tietää, että mie kuulin muutaman sekunnin komiaa kympin arvosta kolomisointuhaukkua siitä auki jääneestä portista. No hyvin se kuiten päätty. Parin kilometrin pääsä kotua Sari oli saanu net authon höynättyä. Mieki oon muistanu sen portin laittaa hyvin visusti kiini sen jäläkhin.