Eilen met kävimä Iitan kansa pitkäkorvia jahtaamasa. Se oliki reisu se. Iita haki semmosen tuntisen aamusta ja sitte ku se sen koikkelehtijan ylös sai, niin siitä ei tullu loppua ku vasta pimiälä. Iita osotti taas keran olevansa täys "piru". Se otti takasin net kaikki mettäpäivät, mitkä se oli menettäny. Mie sitä pimiäsä oottaesa noijuin ihan oikiasti. Aina ku mie menin remmin kansa sitä pyytämhän, se karkkosi jäneksen kansa eri paikhan. Hukala se ei tunnetusti "pohojalaasena" antanu periksi. Vihon viimen mie ossuin pimiäsä siihen ajojälele ja ottalampun valosa syöksyin Iitan niskhan ja sain sen kiini. Ei se siitä ollu moksiskhan, vaan autola otti repusta makkaran ja nautiskeli kotimatkala sen naamoihinsa. Mulla vitutti niinku ihan oikiasti, mutta enhän mie voinu sitä tyärele näyttää, ku kerran kiini anto. Pirruuthan Iita mua kiusasi, sen näki siltä naamasta. Tuli vaan taas huuettua ääni kähiäksi. Tänhän vein "väiskeile" ensimmäiset annokset heiniä houkuttimeksi. Eihän net niitä vielä tarvis, mutta pyrin varmistamhan nyt niitten paikala pysymisen tuosa reenimaastosa.

Nyt on sitte se raskain vaihe saatu valamiiksi, elikkä siirretty mahollista huonua aikaa ethenpäin työhommien osalta. Nyt panostethan taas harrastuspuolele. Viime viikolloppuna saima viimisen kiintiöhirven nurin. Siltä osalta homma on oortningisa. Eri juttu on se, tulleeko lisälupia "pankista" joka tuntuu pellaavan isompien ehola seki. Lihan tarvetta ei niinkhän olis, mutta seuran rahastonhoitaja olis onneshan jos saatas vähän rahhaa pahan päivän varale. Koirat on ihan sekopäisenä oottanhet methän pääsyä, ku sielähän niitten työmaa on. Saaga kelekkarehtii housut jalasa ja rauhattomana illat pitkät sisälä, mettäänpääsyä oottaen. Näessie, ku sillon "net". Se joutuu vielä tämän viikon seisomhan. Hiisi kävi Sarin kansa viime viikolloppuna kyselemäsä, mitä kuuluu jäneksile. Hyvvää tuntu kuuluvan, ainaki net tyttöä juoksuttivat siihen malhin. Iita on kohunpoiston jäläkhin keskittyny enämpi tuohon syömäpuolhen. Sillä pirula on aina näläkä. Met olhan nimetty se "harpyijaksi", muinasen petolinnun mukhan. Iitaa vaan häätyy mettäsä kytätä, ettei se ota ajola jänestä kiini ja syö sitä ahaneuksishan. On se semmonen ämmä.