Eilen ja tänhän käytiin läppäkorvien kansa jäneksiä kattomasa. Eilen oli Itte "Iita-Suuri" hättyyttelemäsä pitkäkorvaa. Kyllä se sitä muutaman tiiman kiusaski ihan kunnola. Tiä sitte menikö kaikki ihan just sääntökirjan mukkaan, mutta mukava oli vanahan rouvan ittevarmaa ajoa kuunnella. Lunta oli ihan polovile asti ja sukset jäi tietenki kotia lähtiisä. Nuoskaksi veti kelin aamupäivän aikana, joten Iitale se sopi ku nakutettu. Ketujjäläkiä ei havaittu ihan uusia, joten tyyvyttiin jäneksenajjoon. Tänä-aamuna pääsi sitte Saaga kokkeilhen onniaan nuoskakelilä. Löytihän se jäneksen tietenki, mutta ei se raskinu juurikhan sille haukkua. Pientä vikinää vaan kuulu. No sitte meni ajot sekasin toisen koiran kansa ja met otimma Saagan kiini. Suuri mysteeri on tuo, että lumikelilä Saaga piättää ääntä, ku palijhaala kelilä taas antaa pallaa ihan makiasti. Pointteri alako eilen juntturoimhan ihan helevetillaila. Ei antanu paikkatietua ku sillontällön, eikä koiran puhelimela kuuntelu onnistunu sekhän. Tänhän jatko sammaa rattaa. Mykän koiran kansa se meinas turvottaa ottasuonta. No, kohta kausi on loppu ja saapii pannan lähettää remonttiin.